Maltillisilla toimilla eteenpäin

Kristillisdemokraattien mielestä hallinnon kehittämisen eri vaih-toehdot pääkaupunkiseudulla tu-lee tutkia. Siksi on välttämä-töntä, että laajemman seutuse-lvityksen tekeminen on perus-tana kapeammalle arvioinnille Vantaan ja Helsingin yhdenty-misestä. Selvityksiä ei ole syytä eikä tarpeen tehdä kalliilla ra-halla, vaan pitkälti jo olemassa olevien yhteistyöelinten ja vir-kamiesten harkinnan ja työn perustalta.

Reippaan keskustelun keskellä on ehkä unohdettu, että Vantaa ei ryhdy tekemään

 kuntalakiin perustuvaa selvi-tystä kuntien yhdistämisestä Vantaan itsenäisyys nyt ja tu-levaisuudessa kestää sen, että rehelliset ja asianmukaiset luvut selvitetään. Johtopäätösten aika on myöhemmin. Eräs tulos saattaa olla sekin, että menneinä vuosikymmeninä Vantaa on jä-tetty aika yksin ja vähillä val-tionosuuksilla hoitamaan pää-kaupunkiseudun työvoiman asut-tamista ja kouluttamista. Sekin olisi aika kunniakas perusta sel-viämiselle omin voimin tulevai-suudessakin.

Haluamme varmasti kaikki hyviä terveyspalveluita, laadukasta opetusta, päivähoitoa, turvallista vanhusten hoitoa, sujuvaa liikennettä, hyviä kulttuuripalve-luita jne.? Nämä ja muut perus-palvelut on tuotettava tarkoituk-senmukaisimmalla tavalla niin, että meidän kuntalaisten turval-lisuus ja hyvinvointi sekä palve-lun laatu voidaan turvata. Palve-lun laatu ja ihmisarvoinen hoito ja tuki korostuvat etenkin van-husten, vammaisten ja mielen-terveyskuntoutujien hoidossa. He eivät lähde barrikadeille oi-keuksiaan peräämään, vaan vahvempien velvollisuus on puolustaa heitä.

Me kristillisdemokraatit puolus-tamme heikkojen oikeuksia. Vantaan selviytyminen kasvavis-ta haasteista edellyttää raken-teiden ja käytäntöjen jatkuvaa kehittämistä. Samoin peruspal-veluiden parissa olevista työn-tekijöistä on pidettävä huolta, jotta he jaksavat arvokkaassa työssään. Tasapainoinen talous ei ole kuitenkaan ainoa tavoite vastuullisessa kunnan kehittä-misessä. Kotikunnan halutaan myös olevan huolenpitoon ja vä-littämiseen perustuva asuk-kaittensa yhteisö, eikä pelkkä palveluautomaatti. Mielestämme kunnan yhteistyö erilaisten kol-mannen sektorin toimijoiden kuten kansalaisjärjestöjen, kylä-toimikuntien ja lähiökerhojen kanssa on tärkeää ja tuo yhtei-söllisyyden kokemisen kunta-laisten ulottuville ja sitä tulee vahvistaa.

Nämä, erilaisuus ja yhteisöl-lisyys, ovat aina jonkin verran ristiriidassa. On kyettävä löytä-mään niitä ratkaisuja, joissa sovitaan vähintäänkin menette-lytapojen samankaltaisuudesta. Se on eräs osa yhteisöllisyyttä.

Miten ajatukset paremmasta ja syvemmästä demokratiasta to-teutuvat kaupunkien muutok-sessa. Pelkään, että emme ny-kyisin luota tarpeeksi alue-toimikuntiin. Tällä menolla ne surkastuvat.

Vielä kaksi sanaa terveyden-hoidosta ja päihteiden käytöstä: riittävätkö resurssimme tarvit-tavaan terveydenhoitoon. Miksi emme ottaneet pitkään eri-muotoista päihdeongelmaa ajois-sa vakavasti.  Vekseli on liian iso maksettavaksi, kun jo nyt meitä varttuvia ja hoitoa tarvitsevia on aika paljon.

Aika paljon on ongelmia siel-läkin, missä kaiken pitäisi toimia. Ei taida kunnaltakaan työt lop-pua, mutta kyllä tässä koko kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan.

Tämänkertainen hyvinvointikatsaus katsastaa eri-tyisesti heitä ja meitä, joiden pitäisi voida hyvin. Kun tarkas-tellaan aikuisten vantaalaisen (16-64 vuotiaat) vointia, on kysymys meistä, joiden pitäisi vahvistaa kaupungin kehitystä ja jopa viedä sitä eteenpäin. Seu-raavana vuonnahan ovat vuo-rossa ne, joiden hyvinvointia vasta luodaan, eli johtovastuus-sa on sivistystoimi.

Maankäytöllä onkin suurempi merkitys meidän hyvinvoinnil-lemme kuin miten asiat ovat mo-nessa muussa kunnassa ja kau-pungissa. Miten sijoitetaan uudet asutukset ja uusi rakentaminen. Voidaanko teollisuus ja liikenne terveellä tavalla erottaa asu-misesta ja kotien rauhasta – miten paljon kaikki tulee maksa-maan ja kykenemmekö sen hoi-tamaan – miten vahvat liiken-nevirrat sijoitetaan alueella, jos-sa on estettävä riskejä enna-kolta. Koneisto on ollut hereillä , mutta avoin ja vapaa vuoro-puhelu valmistelun ja alueiden asukkaiden välillä on tarpeellista jatkossakin.

Työllisyyden hoidossa kunnan resurssit ovat rajalliset. Iloit-semme siitä, että uusiakin ovia on avattu. Haluamme välttää turhat maksut Kelalle ja hyö-dyntää työllistämisessä yhteis-työtä myös yksityissektorin kanssa. Samalla on syytä kysyä, onko pitkäaikaistyöttömyyden ja erityisesti nuorten pitkittyneen työttömyyden kohdalla ikävällä tavalla kysymys työttömyyden syvästä ytimestä.

Samalla joudumme kysymään, missä määrin tässä on kyse työ-markkinamekanismista ja suh-danteista ja missä määrin hen-kilökohtaisen elämän ulottu-vuuksista. Molemmat asiat ovat tragedioita, ja onneksi apua an-netaan eri tavoin. Olemme samaa mieltä tämän osion johto-päätöksistä. Toiminnassa ennalta ehkäisy korostuu aivan erityi-sellä tavalla.

Talous- ja velkaneuvonta on saanut oman kappaleensa ja hyvä niin. Ehkä parempi mainos vantaalaisiin sähkötolppiin olisi vantaa.fi, kuin nyt näkyvät ra-han lainaamismahdollisuudet. Varsin moni henkilökohtainen valinta joutuu kuitenkin jopa yh-teiskunnan maksettavaksi. Pa-rempi olisi kysyä apua ensin vaikka kaupungilta ja vasta sit-ten kovin eritasoisilta palvelui-den tarjoajilta.

Koulutus ei ole vain tietojen vaan elämisen oppimista – siksi arvojohtaminen on johtamisesta parhainta. Älä johda neuvoilla vaan visiolla. Yhteiskunnan ve-denjakaja ei ole kyse liberaalien ja konservatiivisten arvojen e-rosta vaan ero on vastuun ottamisen ja vastuun välttämisen välillä. Kun huudamme apua tulevaan työvoimapulaan, on kyse meidän itse aiheuttamas-tamme ongelmasta. Kun hä-dässä oleva tarvitsee meidän apuamme, on meidän ratkais-tava, miten toivoisimme itsem-me suhtauduttavan. On selvä, että monikulttuurisuus merkitsee erilaisuutta, kun yhteisöllisyys merkitsee yhteisiä toiminta-tapoja.