Eduskuntavaalit 2011:
Valtiotieteiden tohtori Jouko Jääskeläinen valittiin kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2011.

Ratkaisut ovat omissa käsissämme

Viime viikkoina olemme kuulleet sanotuksi, että Italian ratkaisut ovat sen omissa käsissä. Tänään voimme sanoa samaa itsestäm-me ja Vantaan asioista. Vantaan asioista voivat päättää vain van-taalaiset ja Vantaan valtuusto. Tähän meitä velvoittavat ja tä-män meille mahdollistavat hyvä sijaintimme, monipuoliset voima-varamme ja menestyksen kan-nalta ehkä tärkein tekijä, hyvä ja vastuullinen työntekijäkun-tamme.

Kiitos hyvästä valmistelusta ja yhteistyöstä

Haluamme ryhmämme puolesta kiittää virkamiehiä hyvästä vuo-den 2012 talousarvion valmiste-lusta. Jo tuossa vaiheessa saatiin keskeiset investointikysymykset ratkaistua ja muutoinkin talous-arvion kokonaisuus osoitti vas-tuullista suhtautumista kaupun-kimme talouteen. Samoin ryh-mien ja kaupunginhallituksen neuvottelut sujuivat hyvässä yhteistyön hengessä. Tästä on hyvä jatkaa. Tärkeimmät huo-mautuksemme ja muutoksemme olemme jo tuoneet esille ja siksi tässä vaiheessa nostan esille vain joitakin keskeisiä näkökoh-tia.
Talousarviomme perustuu jäl-leen varsin voimakkaaseen uu-den velan ottamiseen. Se voi ol-la perusteltua Kehäradan sekä aivan välttämättömien uusien- ja korjausinvestointien vuoksi. On-neksemme velka ei ole syömä-velkaa. Kuitenkin on sanottava, että nyt on jo kiire rakentaa tulevien viiden tai jopa kym-menen vuoden investointipaletti sellaiseksi, että velkaantuminen saadaan todellisella tavalla ku-riin.

Neuvotteluissa sovittiin velanhoi-to-ohjelman laatimisesta val-tuuston keväiseen seminaariin mennessä. Tähän yhdymme, ai-kataulu olisi voinut olla tiu-kempikin, mutta ymmärrämme tarpeen antaa hieman valmiste-luaikaa uudelle kaupunginjohta-jallemme.

On todennäköistä ja etenkin toi-vottavaa, että tulevina vuosina korot eivät olennaisesti nouse.

Suurempi riski on kansainvälisen kysynnän ja investointien heik-kenemisestä johtuva suomalais-ten työpaikkojen

väheneminen. Tämä iskisi suo-raan yhteisö- ja kuntaveroihin. Siksi on varauduttava myös sel-laiseen velanesto-ohjelmaan, jossa käyttömenot ja tulot so-peutetaan toisiinsa.

Viime vuosien kuntarakenne-keskustelu juuri Vantaalla osoit-tautui meidän kannaltamme hy-väksi. Me tiedämme, mitä tah-domme ja se on itsenäinen ja toimintakykyinen Vantaa. Em-me käy tilanteeseen valmistau-tumattomina, vaan tavoittelem-me selkeää metropoliohjelmaa. Se ei rakennu kaavamaisille kuntaliitoksille vaan yhteistyöl-le. Kunhan mallista löytyy yh-teinen käsitys, se sisältää myös edustuksellisen maankäyttöä, ympäristöä ja liikennettä ja ehkä myös sairaanhoidon hal-lintoa ohjaavaan vaaleilla vali-tun hallinnon. 2/2 Lähivuosien säästöjä ei näillä eväillä kuiten-kaan saada aikaisiksi. On muis-tettava, että hallintokeskustelu ja -uudistus tarvitsevat rinnal-leen vahvan ongelmia ennalta ehkäisevän toimintasuunnitel-man.

Ennalta ehkäisevät elementit ovat talouden kestävyyden kan-nalta ensiarvoisen tärkeitä. Ter-veydenhuollon kustannukset ovat luonnostaan väestön ikääntymisen vuoksi merkit-tävässä nousussa. Liikunta, terveet - ja päihteetön elämän-tapa ovat keskeisiä tekijöitä tässä kamppailussa.

Aivan erityistä huolta ryhmäm-me kantaa syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Tämän päivän yhteiskunta ei voi olla sellainen että siinä ei ole riittävää mää-rää koulutus- tai työpaikkaa
18 – 25 –vuotiaille nuorelle.

Tarvitsemme pääkaupunkiseu-dulle nopeasti lisää ammatillisen koulutuksen paikkoja , siinä suhteessa maan edelliset enem-pää kuin nykyinenkään hallitus ei ole toiminut tilanteen edellyt-tämällä tavalla. Kristillisdemok-raattien mielestä Vantaa tar-vitsee nuoret nyt ja tulevaisuu-dessa rakentamaan tätä yhteis-kuntaa.

Suurta huolta aiheuttaa mieles-tämme lisääntyneet lasten huostaanotot.

 
Ongelmat perheissä kärjistyvät aivan liian usein alkoholin liika-käytön tai jonkun muun syyn seurauksena sille tasolle, että lasten huostaanotto on paras ratkaisu lasten kannalta. Pe-räänkuulutamme vastuullista vanhemmuutta ja lastensuo-jelun sektorilla työskenteleville voimavaroja vaativassa työssä.

Jaksamisvaje on todellinen haaste kunnissa ja palvelu-sektorilla. Kunnat eivät taistele työvoimasta yhtä suurilla pa-noksilla kuin parhaat yksityisen puolen toimijat. Siksi on pa-rannettava niitä tekijöitä, joilla kunnallisen palvelusektorin työntekijöitä voidaan tukea ja innostaa sekä ikääntymisen eri vaiheissa kuntouttaa.
Suomi ei ole vain viranomaisten maa, vaan kansalaisten, kansa-laisjärjestöjen ja kolmannen sektorin Suomi. Hyvin suunna-tulla tuella ja tätä toimintaym-päristöä helpottamalla voimme saada paljonkin uutta hyvin-vointia. Kestävyysvajeemme ei kestä kaikkien sosiaalisten ja taloudellisten ratkaisujen siirtä-mistä viranomaisten hoidetta-vaksi. Siksi tarvitsemme laajan sisällön ja laajan toteuttamis-näkökulman taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle.

Vantaan yhdistymisselvityksestä

Arvoisa puheenjohtaja, kollegat, tiedotusvälineet

Helsinki-Vantaan selvitykset on tehty laajasti ja hyvässä hen-gessä. Niiden myötä kunnat voi-vat arvioida ja kehittää toimin-taansa sekä yhteistyötä jat-kossa. Kaupunginvaltuustolla on kuitenkin velvollisuus ja oikeus tehdä päätöksiä jo tässä tilan-teessa. Se voi ja saa niin oike-aksi arvioidessaan päättää selvi-tystyö tähän. Seuraavissa vaa-leissa kuntalaiset voivat ottaa tä-hänkin asiaan kantaa, kukin oman harkintansa mukaan.

Keskeiseksi tulokseksi näyttää jäävän, että Helsingin ja Vantaan
yhdistäminen ei ratkaisisi seudun ongelmia. Selvityksessä on käy-nyt ilmi tässä suhteessa riittävän paljon tosiasioita sen toteami-seksi, että yhdistäminen ei olisi myöskään vantaalaisten etujen mukaista. Helsingin toistaiseksi kevyemmällä veroprosentilla pääkaupunkitasoisten palvelui-den tuottaminen kaikille ei käy- tännössä ole mahdollista. Toi-saalta palveluverkon karsiminen ei ole helppoa Helsingissä.

Meillä Vantaalla, huolimatta siitä, että silloin tällöin meitä eri tahoilta muistutetaan köyhyy-destä, on kyetty sopeuttamaan käyttötalouden menot sille ta-solle, että verot ja maksut riittäneet ne kattamaan. Tämä on erityisen tärkeää juuri tänä aikana, jolloin työttömyys ja talouden epävarmuus koette-levat koko yhteiskuntaa. Tässä yhteydessä kiitos kaupungin-hallituksen puheenjohtajalle, jo-ka jo edellisellä vaalikaudella johti kaupunginhallitusta sitoutu-maan tiukkaan talousohjelmaan. Nyt noudatettava Vantaa-so-pimus on hyvä jatko tavoit-teelliselle talouspolitiikalle kau-pungissamme.

Maassamme on toteutettu kym-meniä kuntaliitoksia viime vuo-sien aikana. On omituista, että kattavaa tutkimusta tai selvitystä kuntaliitosten aiheuttamista seu-raamuksista ei ole tehty tai ainakaan tullut meidän kor-viimme asti.

Onko yhdistäminen tuonut taloudellista hyötyä ja onko pal-veluja kyetty parantamaan vai

ovatko ne kenties heikentyneet? Ovatko kuntalaiset tyytyväisiä vai tyytymättömiä liitoksen jäl-keen?

Vantaan ja Helsingin yhdistymisselvityksen jatkaminen olisi megaluokan uutinen ja päätös. Se olisi päätös, jonka seurauksista olisi äärettömän vaikea perääntyä. Nyt saatujen selvitysten pe-rusteella voi todeta, että kahden näin suuren ja samalla kertaa sekä samanlaisen että kuitenkin niin erilaisen kaupungin yhdistäminen ei vain kerta kaikkiaan antaisi meille alueella asuville eikä pääkaupunkiseudun kunta-järjestelmälle myönteistä im-pulssia eli vaikutusta tulevaisuutta ajatellen. Joillekin olisimme liian suuri kokonaisuus, vantaalaisille uusi hallinto jäisi helposti varsin kaukaiseksi ja tuskin ta-loushuolissaan jo nyt uusia näköaloja etsivä Helsinkikään olisi valmis laittamaan uutta rahaa laitamaillensa.

Harmiteltaessa vaikkapa Helsin-gin tapaa hoitaa asioita voi todeta, että järjestelmiä voi-daan toki kehittää ilman suurta kuntaremonttia. Uudet panos-tukset tarvitsisivat lisää meitä varakkaampia rahoittajia vaik-kapa lännestä.

Sen sijaan on syytä pohtia sitä, miten laajalla pääkaupunkiseu-dulla eli noin 14 kunnan alueel-lamme voitaisiin esimerkiksi maankäyttöä, asumista ja lii-kennettä koskevat alueellisesti merkittävät ratkaisut suunnitella ja hoitaa nykyistä selkeämmän järjestelmän puitteissa. Tätä asiaa ei HeVan jatkaminen mi-tenkään auttaisi. Mainittuun seudulliseen selvittelyyn tarvi-taan maan tulevan uuden hallituksen myönteistä ajattelua sekä Helsinkiä ja Espoota. Tähän asti nämä kaupungit ovat pikemminkin torjuneet tämän suuntaiset seutuhallinnon muu-toshankkeet.

Arvioitaessa tapahtumien kul-kua näin jälkikäteen, muistuvat tietysti mieleen ne äänekkäim-mät mielipiteet.

 Jotkut arvostetun naapurimme taholta lausutut mielipiteet eivät ole kovin suuresti ilahduttaneet saati innostaneet. Helsinki ei sittenkään ollut niin rikas kuin ajateltiin eikä Vantaa sittenkään ollut tarpeeksi rakas. Ehkä kuntavaikuttajatkin tarvitsisivat entistä parempia ihmissuhdetaitoja.

HeVa -selvityksen tiedoksi mer-kitseminen ei merkitse yhteis-työn lopettamista, vaan sen jat-kamista tasaarvoiselta ja tasa-vertaiselta pohjalta. Toinen toi-sensa kunnioittaminen on elin-ehto myös kuntien välisessä yhteistyössä.

Ryhmämme yksimielisesti kan-nattaa kaupunginhallituksen päätösesitystä.

Maija Hurrin kirjoitus Vantaan puolesta liitteessä 3.3.2011
Elinvoimainen Vantaa ansaitsee itsenäisyytensä

Helsingin ja Vantaan yhdistämi-nen ei ratkaisisi metropolialueen ongelmia. Tehdyt selvitykset oli-vat laajoja ja niissä kävi ilmi pal-jon tosiasioita, joiden mukaan yhdistäminen ei olisi myöskään vantaalaisten etujen mukaista. Joidenkin Helsingin poliitikkojen mielestä yhdistämien olisi tuot-tanut suuren yksikön joka voisi tuottaa palveluja edullisemmin. Helsinki on jo yksinään suuri yksikkö, miksi se kuitenkin tuot-taa monet palvelut kalliimmin kuin Vantaa? Suuruudesta ei siis ole etua, ellei ole kykyä organi-soida ja tehostaa tuotantoa. Jär-jestelmiä voidaan haluttaessa kehittää ilman suurta kuntare-monttia.

Mikäli Helsinki ja Vantaa yhdistyisivät, lähidemokratia kärsisi kovan kolauksen. Lähide-mokratian toteuttamiseksi tar-vittaisiin ns. Tukholman malli, jossa joka neljäs vuosi valittava aluehallinto hoitaa terveyden-huollon, maankäytön ja joukko-liikenteen palvelut. Tukholman alueen 26 hoitavat lähipalvelut ja lähidemokratia toimii. Tätä mallia voisi kehittää myös pääkaupunkiseudulla ilman kun-tarajojen purkamista.

Olemme Vantaalla kyenneet es-tämään kaupunginosien eriar-voistumiskehityksen, mutta kau-punkien yhdistyessä Vantaasta tulisi eittämättä helposti Hel-singin reservaatti jonne ongel-mat siirrettäisiin.

On harhaa, että vantaalaiset sai-sivat joukkoliikenteen edullisella sisäisellä lipulla matkustaa vaik-kapa Koivukylästä Lauttasaaren, mikäli kaupungit yhdistettäisiin. Jo nyt kaavaillaan vyöhykkeitä, joissa lipun hinnat määritellään matkan pituuden mukaan.

Vantaa on elinvoimainen ja elin-kelpoinen kaupunki. Se on Suo-men neljänneksi suurin asukas-määrältään. Helsingin kanssa ollaan jokseenkin tasoissa, mitä tulee velkamäärään asukasta kohti (Tällä kohdin viittaamme korjausvelan ja muiden velkojen yhteismäärään).

Haluamme säilyttää 660 vuoti-aan Vantaan itsenäisenä kau-punkina, jossa erilaiset palvelut toimivat, kuntalaisten viihtyvyys ja turvallisuus ovat tärkeässä asemassa ja jossa lähidemok-ratia toteutuu.
 

Maija Hurri
Valtuustoryhmän pj. Kristillisdemokraatit.

Miten tästä eteenpäin?

Maankäyttö, asuminen ja lii-kenne seudulliseen suunnitte-luun

Pääkaupunkiseudun kunnat te-kevät jo nyt yhteistyötä mm. lii-kenteen, vesi- ja jätehuollon sekä monien kuntarajoja ylit-tävien palvelujen, kuten esim. koulujen, päiväkotien ja ter-veydenhuollon käytön osalta. Seudullisesti maankäytön, asu-misen ja liikenteen ratkaisuja tulee suunnitella ja kehittää nykyistä tehokkaammin ja sel-keämmän järjestelmän puitteis-sa. Tähän selvittelyyn tarvitaan maan tulevan uuden hallituk-sen sekä Helsingin että Espoon myönteistä suhtautumista.

Maija Hurri
Valtuustoryhmän pj. Kristillisdemokraatit